tiistai 10. marraskuuta 2009

Nuo nakit, joita sormiksi kutsutaan

Sorminäppäryys tai oikeammin kai -vikkelyys on kovassa kehityksessä tällä hetkellä. Aikaisemmin olen kirjoitellut siitä, miten harsoa vedetään kasvoille ja miten sormet nappaavat kiinni ulottuvilleen eksyvistä tavaroista. Nyt nuo pikkuiset näpit jo etsiytyvät kohteensa luo ja lukittuvat tiukasti sen ympärille. Tämä aiheuttaa äidille päänvaivaa. Tässä näpertelyn suosikkeja:

1) Äidin nipistely ja raapiminen. Tämä on ehdoton ykkönen ja taitoa harjoitetaan sekä kehitetään jokaisen imetyksen yhteydessä. Sen seurauksena rinnat ovat täynnä punaisia pitkiä raapaleita, ja imetyssessioita säestää ajoittainen kivusta parahtaminen, kun iho jää juuri sen verran Sisun sormien otteeseen, että siitä saa kiinni ja sitten on mukava kiskaista. Auts.

2) Puetaan/riisutaan - uusi juttu, joka on nousussa. Yritäpäs pukea tuolle pikkuihmiselle bodya päälle, kun sormet harovat, puristuvat kerta toisensa jälkeen hihan ympärille, niin, ettei sitä tahdo saada paikalleen. Sama molemmissa hihoissa. Kypärämyssyä taas revitään päästä, minkä ehditään ja kun tuo pannahisen myssy sitten on puolitiessään, iskee hermostus: pois se silmieni ja suuni edestä, pois tuo inha myssy! Ja jälleen äiti hiki otsalla yrittää hämätä käsiä ja kymmentä hurjasti harovaa nakkisormea, jotta pukeminen saadaan päätökseen.

3) Harso kasvoille - kestohitti. Eilen illalla, kun Sisu oli laitettu nukkumaan, menin katsomaan häntä, kun makuuhuoneesta kuului ähellystä. Siellähän Sisu harjoitti ilmeisesti uutta lajia, sokkomaratonia, kun peitto oli potkittu pois päältä, jalat juoksivat kiireesti ja kasvojen peittona oli harso. Voi sitä riemua, kun harson nosti pois ja takaa paljastuivatkin äidin kasvot! Miten ihmeellinen leikki! Turha varmaan mainita, ettei uni tullut ihan heti tämän ilottelun jälkeen...

4) Sitterin lelukaaren kolistelu. Taannoin onnistuin rikkomaan meidän sitterin lelukaaren kiinnitys-mekanismin. Tämän on Sisukin havainnut: hän tarttuu tiukasti kaareen ja nykäisee. Ja kas, kaari rojahtaa alas, jolloin hän yltää siinä roikkuviin eläinhahmoihin. Sitten vaan norsuun kiinni ja suuhun. Vakiokuvio, joka toistuu alta kahden minuutin, kun hänet on istuskelemaan laittanut.

5) Pyyhe mukaan pyllypyykille. Pepunpesu on siis myös saanut haastetta, etenkin silloin, kun kakkaa on vaippa täynnä, ja äiti yrittää varjella, ettei sitä olisi aivan joka paikassa. Tämä on erityisen hankalaa, kun Sisu nappaa hoitoalustan päällä olevaan pyyheeseen kiinni ja vetää sitä mukanaan, kun hänet nostaa syliin pyllypesua varten. Tällöinhän tuo täysinäinen ja ruusuntuoksuinen vaippa on kyseisen pyyheen päällä, joten refleksit ovat koetuksella, ettei koko satsi päädy ensin minun päälleni ja sitten lattialle.

6) Oman kehon hahmottaminen - tämä taito on vielä hieman hakusessa. Sisu on löytänyt polvensa, joita puristelee aina vaipanvaihdon yhteydessä ja toisinaan muutenkin. Myös omia hiuksia revitään rystyset valkoisena, niin että äitiä hirvittää, onko miehellä kohta enää edes kipa- ja takatukkaa jäljellä. Oman suun kaivelu on myös pop. Tai ainakin sitä ahkerasti tehdään, vaikka seurauksena on järkyttynyt ilme, kun kynsi raapaisee kitalakea tai eksyy liian syvälle kurkkuun. Lievällä kauhulla odotan myös sitä, että jossain vaiheessa nuo pikkuiset sormet nappaavat kiinni ja kiskaisevat ilmakylvyn yhteydessä jostain paljon aremmasta... Taisi miehellekin nousta jo lievä tuskanhiki, kun tästä mahdollisuudesta mainitsin - kehotti nimittäin ripeydellä asentamaan vaipan takaisin.

Ei kommentteja: