Hammas

Sisun ensimmäinen hammas ilmoitteli tulostaan viime keskiviikkona. Torstaina ikenestä olikin puskenut itsensä läpi vasen etualahammas. Vieruskaveri tekee hyvää vauhtia sekin tuloaan, muttei äidin sormeen vielä ole tuntunut tulleen läpi. Yhden supon Sisulle annoin keskiviikkona, mutta muuten ollaan pärjätty ilman, eikä pieni kovin kärttyisä ole ollut. Yötissuttelu sen sijaan räjähti käsiin (pahimpana yönä 5-6 kertaa, viime yönäkin vielä pari) ja ellei sitä maitoa ala herua, tulee iso parku. Äiti on taipunut toistaiseksi Sisun tahtoon, kun se toinenkin hammas on tulollaan.

Viime viikko ei ollut mitenkään tavanomainen täällä. Maanantaina soitteli mummu, että pappa oli viety ambulanssilla sairaalaan, kun oli mennyt kovin huonovointiseksi kotona. Lähdimme Sisun kanssa kohtapikaa mummulaan tarkastamaan tilannetta, mutta pappa kotiutettiin vielä samana päivänä, kun ei ollut mitään löytynyt. Lääkäri uumoili verenpaineen laskusta johtunutta heikotuskohtausta. Sikseen selitys oli varsin uskottava, kun papan veli kuoli viikonloppuna, mikä oli arvatenkin mietityttänyt ja stressannut pappaa. Koska meidän viikkoon ei Sisun kanssa juuri muuta kuulunut, jäimme mummulaan kyläilemään. Iskäkin viihtyi meidän kanssa yhden yön, kun oli menossa seuraavana päivänä työkeikalle lähikuntaan. Käytiin siinä tiistaina isomummua ja -ukkia katsomassa sekä keskiviikkona kummipojalla kyläilemässä. Keskiviikkona pitikin jo suunnata kotia kohti, mutta Sisu ryhtyi niin kärttyisäksi hampaansa vuoksi, että soitin iskälle, että me jäämmekin vielä yhdeksi yöksi. Mummu ja pappa kävivät iskän veljen vaimon luona kyläilemässä Sisun kanssa, joten äiti sai paneutua työlukemisiinsa ja olla muutenkin hetken itsekseen. (Henkisesti olin kyllä varautunut siihen, ettei visiitti kestä kovin kauaa, kun Sisu oli huonolla tuulella. Kyllä likemmäs pari tuntia silti viivähtivät.) Keskiviikon ja torstain vastainen yö olikin huonohko.

Torstaina palattiin kotiin, kun ensin käytiin mummun kanssa ostoksilla. Sisu sai aurinkolasit, kevätpuvun, pari kirjaa ja puhelimen leikkeihinsä. Viikonloppuna iskällä ja papalla olikin puunpilkkomisurakka, kun 15 kuutiota koirurankaa odotti sirkkelöijiä. Nyt pihassa pullistelee valtava pino puuta, jolle iskä saa tulevina viikkoina esitellä kirvestä. Tänään minä olen maalannut työhuoneeni seiniä, ja seuraavaksi on vuorossa lattian asennus. Parin viikon kuluttua pitääkin mennä jo töihin, joten ei tila valmiiksi tule yhtään liian aikaisin. Pääsenpähän talosta ulos kirjoittamaan, mutta olen silti lähellä, jos tulee tarve. Ensi syksyäkin ajatellen ihanteellinen ratkaisu, kun pääsen helposti hakemaan Sisun hoidosta vähän aikaisemmin, jos mies hänet aamulla vie. Hoitopaikkaa pitääkin hakea jo nyt: toivottavasti päästäisiin tähän lähelle perhepäivähoitajalle!

Sisun ryömintä on viime päivien kuluessa kiihtynyt vauhdikkaaksi etenemiseksi, joka eroaa konttaamisesta vain siten, että käsiä hän ei ymmärrä siirtää. Hän siis nousee konttausasentoon, työntää jalat suoriksi, siirtää molemmat kädet eteen, nousee uudelleen jne. Tällä tavoin edetään sutjakkaasti pitkiäkin matkoja. Nyt myös istualtaan päästään nätisti kontilleen, muttei vielä päinvastoin. Ehkä sekin taito vielä joskus hanskataan.

Myöhäisherännäinen Sisu on ollut myös päristelyssä. Tähän mennessä kunnon sylkeälennättäviä pärinöitä ei ole meillä esitelty, kun on tehty kaikenlaista muuta outoa ääntä, mutta nyt päristään. Joskus pärinä vain yritetään saada niin nopeasti ulos suusta, että syntyy sylkäisyä muistuttava ptryi-ääni ja pisarat vain lentelevät. Onneksi sikainfluenssa meni jo, muuten meillä olisi ollut hyvin tehokas taudinlevittäjä...