Kesämielellä

Ihanaa, ihanaa - kesä vaikuttaa saapuneen. Tai ainakin kevät on päässyt nyt hyvään vauhtiin, vaikka ilmat vielä viilenisiväkin hetkeksi. Meillä on koko perhe nautiskellut lämmöstä, joskin alkuun oli hyvin vaikea pukea Sisua ulos. Aina vaatetta tuli laitettua liikaa, ja tuloksena oli hikinen ja ärtyisä pieni miehenalku (tulipas siitä kehityspsykologinen ilmaus, vaikken uskokaan, että lapsi on keskeneräinen aikuinen ja siis jotenkin vajaa). Tänään vihdoin sain sopivasti päälle ja ulkona viihdyttiin jo lähes koko päivä. Keinuttiin upouudessa keltaisessa keinussa pitkät tovit. Nurmikkoakin käytiin nykimässä, koskettelemassa männyn kaarnaa ja kuusen runkoa, hivelemässä pajun lehtiä, haistelemassa leskenlehtiä ja katselemassa sekä vanhempien pihatöitä että unia. Eilen ja aamupäivällä tosin katseltiin iskän ja kummisedän pihatöitä, kun Sisun kummit olivat viikonlopun kylässä. Oli hauska nähdä pitkästä aikaa ja nyt Sisukaan ei ujostellut esitellä taitojaan. Kaikki tanssista, köpöttelystä, komentamisesta, heiluttelusta ja jutustelusta (tämbä, tännä, dou, täm-mä ovat suurta huutoa nyt) lähtien esiteltiin. Tuetta seisominen on kehittynyt huimasti ja nyt pystyssä pysytään jo useita sekunteja, tuetaan taas kevyesti ja ote irrotetaan uudelleen. Myös seisomaan nousu onnistuu, kun on ensin tuen kanssa päässyt kyykkyyn asti. Pinsettiote on niinikään parantunut: viime kerran neuvolassa Rice Krispies -murot, joita täti tarjosi, eivät pieniin sormiin tarttuneet, mutta tänään iskän paistamat pikkiriikkiset muurikkaletun palat sen sijaan hyvinkin löysivät tiensä pöydältä suuhun. Sisu tällä hetkellä käyttää useammin vasenta kättään pikkutarkkoihin töihin, joskin sama onnistuu myös oikealla. Vasen vain valitaan ensin käyttöön.

Koko viime viikko oli yhtä menoa ja meininkiä, ja vaikka mukavaa olikin, nyt huomaan kaipaavani hetken hengähdystaukoa. Tarkoitus oli kuitenkin mennä huomenna yliopistolle, mutta koska tarkoitus on myös olla imettämättä ensi yö, pitänee suunnitelmaa tarkistaa huomenaamulla tilanteen mukaan.